Pohjozen Jevroupan kartal Karjala on gu pitkäččy kirjoindeh Luadogaspäi Valgieh meressäh dai ielleh, rannikkoh, kus kezil yöt ollah valgiet, a talvizin lahtiloin jiät viertäh randoih. Kaikkiel ollah viet, jovet virratah järvilöih, järvet sidovutah ojih. Joga kohtas pidäy olla veneh, lähtenet sinä kudamastahto kyläspäi torrul libo ruadoh. Nämmil rannoil eläi ristikanzu nägöy muailman ualdolois da tuules läbi.

Konzu IX-X- vuozisualoil Luadogas da Novgorodas roittih vorotat var`uagoin da griekkalazien keskel, Karjala tuli tavaroin liikundukeskuksekse, kus turkit da vahat mendih suvehpäi ravvan da kangahan vaihtokse. Karjalazet, vepsäläzet da ingeroizet elettih vezimatkoin yhtevyndykohtil, tiettih lyhembäzii matkoi, oldih myöndydielolois auttajat da torguarteliloin vedäjät.

Karjalazii ezmästy kerdua mainitah aigukirjois kui ”korela” XI-vuozisual. Hyö toratah litvalazienke da duanielazienke viikingoinke, elätäh suuril perehil, kuduat kuulutah suguh. Sentämän verran suguu eletäh tietyl muapalal, vallitah vahnimii da yhten piälimäzen vahniman. Voinale mennes vallitah väliaigazesti vahniman – ”vallitun” vai pohodah käyndyaijakse. Myöhembi histourien tutkijat opittih kirjutella ližiä ”karjalazeh ruhtinaskundah nähte”, kui valdua annettih jälgiperäkse, ka lähtökohtat sidä ei tovesteta. Karjalazien muat kuulutah Novgorodan sistiemah, kudai pidäy rahvastu kirjoil, keriäy jassakkua, pidäy suudindua da andau luvan myvvä kalua da tervua jarmankois.

XII-vuozisuan aijakse Novgorodu panou vassualoin yhtevykset karjalazih suguloih mindäh sendäh karjalazile pidäy puolistai duanilazii da ruoččilazii vastah. Karjalazet vahnimat piäliköt maksetah jassakkua turkiloil da kalal, yhtytäh pohodoih da vastah suahah kn`uazien da kupčoin puolistandan. Viizi tundiettuu karjalastu roduu kuulutah novgorodan eliittah kui ”Korelazet lapset”. Karjalazien mualoin keskus on Korela-linnas, pohjozehpäi on suuri Savo-yhtevys.

Novgorodu piälittäy pohjozen ei vai omal väil, no i hyövyl. Hyväluaduine talvidorogu andau vediä miet da kalat, tulla järilleh suolan da ravvanke. Putillizen družinanke suau lähtie pohodah niilöile vastah ket salbuau tiet da tulla järilleh hyödyvuitinke.

Nämmil yhtevyksil sanotah vuvvel 1187 olluttu hyökkävystu ruočin Sigtuunan piäl. Ven`an perindös hätken paistih sidä, ku se on olluh ”karjalaine” hyökkävys, ga yhtelläh lähtökohtat sanotah Päivynouzupuolen Baltien ”paganoi”, ilmai tarkembii tiedoloi. Voi olla, sie oldih estounien da kuršoin otruadat. Voijah olla karjalazetgi, ga yksimielizesti väittiä ei sua. Piädielo on se, ku jo XII-vuozisuan lopul pohjozet rahvas maltetah torata loitton koispäi, Novgorodanke yhtes, suuren hyövyn ruadi.

Yhtes torguloinke Novrorodaspäi tulou uuzi usko. Missionierat da monuahat matkatah pohjozeh, ristitäh rahvastu pravoslavnoih uskomukseh da kerätäh veroloi. Roijah Konevan manasteri Luadogal da Aleksandr-Svirskoi. Vahnat uskondot ei unohtuta. ”Meččien da vielöin ižändät” eletäh ristu kaglas, rahvas ristivytäh da samal jätetäh leibiä pyhien puuloin tyveh, kolikkoloi vezinouzemoin kohtis. Uskondo on kaksielpäine, se pyzyy XX vuozisadassah.

Karjalazet muat pannah Oniegan, Vadjan da Ingeroin mualoinke Novgorodan yksil kirjoil. Dmitrii Aleksandrovič-kniäzin aigah karjalazii kuritetah da alendetah lujah, sanan kuulendah niškoih. Muat juatah kymmenekse pogostakse, niidy haldivoiččou ven`alaine halličus Korelaspäi. Kučuttu guvern`ouru Boris Konstantinovič kurittau rahvastu sissäh, ku net mennäh ruoččilazien puolel. Täs tevokses miesty ajetah iäre.

Silaigua päivylaskupuolespäi painetah. Kuningahan da kirikkövallan suaduu Ruočči työndäy hyökkyvykseh missionierat, niilön peräh ritsarit da virguniekat. Karjalazien mualoil nouzou Viiburin linnu, kudamas rodieu alalline garnizounu. Tora Karjalan puoles on nägeväine.

1310-vuozil karjalazet nostah Novgorodua vastah, oppijen pyzyö Ven`an da Ruočin välis. Erähän toran aigah hyö voitetah novgorodalazii da laskietah Korelah ruoččilazen garnizonan. Yhtelläh terväh novgorodalazet piästäh linnah da tapetah karjalazii vastahnouzijoi yhtes ruoččilazienke. Tavalline muanruadai nostau telkin vierastu valdua vastua, olgah se mittuinetahto.

Novgorodu da Ruočči jälles vuozikymmenii kestäjii voinii luajitah Oriehovan rauhusobimuksen. Mollembat ellendetäh, ku parembi on alendua karjalazet nouzut. Heih painetah Ganzan linnat, kudamil pidäy rauhallizet torrut. Rauhusobimus ezmästy kerdua jaguau karjalazii kahtekse.

Raja hil`l`akkazin muuttau Karjalua. Päivylaskupuolel roitah ruoččilazet školat da suvvot, sluužboi pietäh ruočikse da latinalazel kielel. Käzinruadajat pyrgivytäh Viiburih. Päivynouzupuolel on novgorodan suudo, posadat, manasteriloin talovus. Erilaine elaigu vaikuttau karjalazien kogemuksih. Kahten keskenäh toruajan muan mollembis puolis algavuu vuozisuan kestäi druamu.

Novgorodu loppuou kanzuyhtevyksien avtonoumien, andau muat rahvahanke litvalazile kniäzile ”syötettäväkse”. Ruočči kuhkuttau päivynouzupuolen Karjalan kannaksen eläjii nosta. Nossuot laskietah ruoččilazii Korelah, ga novgorodsat yhtes abuniekoine ajatah hyökkänyzii iäre. Karjalazil otetah iččenävyksen, muat sežo, eläjii alendetah kazakoikse. Korela-linnas rodih Novgorodan pieni lähimäine linnaine, vallittulois tullah piäliköt, kudamii miärätäh Novgorodas.

Vuvvel 1478 Iivan III ottau käzih Novgorodan da vägehes yhtyttäy se Moskovalazeh tsarstvah. Yhtes senke tsuarin vallan ual puututah päivynouzupuolen karjalazet muat. Ven`a panou uvven halličuksen, ga endizen mugah ollah pogostat. Karjalazis roitah gosudarin meččyrahvas, kudamii talutah obozoih da srojinduruadoloih. Linnazet, kudamat enne elettih torguloil, nygöi tävvelleh ollah kaz`onnois kaznas kiini. Karjalazil pidäy tuvva tervua, pihkua, hiildy, turkiloi, ruadua obozois Luadogua da Syvärii myöte. Valiitoin jälgiperäläzet muututah bojarinoikse.

1570- vuozien aigah karjalazet pogostat kärzitäh Novgorodan mualoinke yhtes opričninan periä. Opričniekat varrastellah manasteriloi, kaz`onnoloi dvorii, tapetah sluužijoi perehii. Eloh jiännyzii muutetah keskembäzih mualoih.

Yhtelläh tsuaril pidäy luja raja Ruočinke. Anuksen muas rodieu arsienualu, kus luajitah laivoi, suahah raudua da meččiä. Karjala on Ven`an resursoin kohtu.

XVII-vuozisuan allus smuutoin aigah ruoččilazet mennäh muavuitil. Stolbovan rauhusobimuksen mugah (vuozi 1617) Ruočin puolel jiähäh Karjalan kannas da ingerozien mua. Ruožin korolit otetah Karjalazien kniäzin tiitulan da azutah gertsogstvan, kudaman keskus on Keksgol`mas. Pravaslavnoloi pappiloi työtäh iäres, niilöinke yhtes lähtietäh kymmenet tuhandet karjalastu da ven`alastu. Muga roitah tverinkarjalazet, kuduat säilytetah kielen da omat perindöt ven`alazien ymbäri olles.

Ven`an puolel valdivotuvennu ollah Konevon, Alaksandr-Svirskoin, Valamon manasterit, niilöin muat kalakohtienke da melličöinke. Muanruadajile manasteri on kannatandukohtu talvel da siemenien annandukohtu keviäl, valdivole se andau tarikkehet da verot.

Pedri I. aigah Ven`a alguau Pohjozen voinan. Ništadtskoin rauhusomuksen jälles Ven`a suau piäzyn Baltiekkah. Korelas uvvesah on Ven`an fortpostu. Syvärin da Vitegran alangois luajitah laivoin azundukohtii, meččiä da raudua vietäh flotal. Vuvvel 1703 yhtes Piiterin azunduaijal Pedri I panou allun Petroskoin tykkizavodale. Sen tuottehet pietäh baltiekan verfit. Karjala andau meččiä, rudua da ruadajii. Impeirii muuttau tänne rahvastu eri kanzua da ammattii. Karjalazien kylien rinnal nostah ven`alazien ruadajien pos`olkat, linnan kielenny on ven`an kieli.

Aijan mugah pohjoine ruadai ristikanzu rodieu ihan uuzi, ei vai muanruadai, a zavodan ristikanzu. Mugai roitah zavodan kirjoile pannuot ristittyöt. Impeirii avuau školat, ottau karjalazii armieh, vahnois kylis ymbäri roitah ven`alazien paikat, karjalazet sulavutah.

Anna Ioannovnan aigah uuzi voinu Ruočinke lopeh Aboskoih rauhusobimukseh vuvvel 1743. Raja eistyy päivylaskupuolehpäi, Ven`ah kuuluu Suvi-Karjala. XVIII-vuozisuan toizel puoliškol Anuksen puoli rodieu tärgienny voinutagavonnu, andau tykit da meččiä. Muutoksien, perehsegavuksien, muuttoruadoloin kauti demogruafii muuttuu, XIX- vuozisuan lopul Anuksen muan linnat enämbäl ollah ven`ankielizet, karjalan kieli jiäy kylih.

Vuvvel 1809 Ven`a uvves voinas kurittau Suomen, kudai suau Suuren Ruhtinaskunnan stuatusan. Raja nygöi menöy yhten impeirien sydämes. Päivynouzupuolen Karjala kuuluu Piiterin da Anuksen gubernieh, päivylaskupuolen on suomen haldivon ual, kus ollah omat seimu, val`uuttu, školat. Karjalazet ollah yhtes valdivos, ga erilazien zakonoin ual. Se on muite muis: yhtelaigua omat dai vierahat. Myöhembi Piiterispäi pohjozembale menijät muavuitit puututah Suomen ual.

XIX-vuozisual karjalazet muat roitah Piiterin lähembäzinny pieninny linnoinnu. Ven`an haldivo integriiruiččou rahvahan školan kauti, Anuksel da Petroskoil avavutah ven`ankielizet opistot. Suomes seimu suau opastuksen suomen kielel, sie opastus menöy korgiembah, sendäh ku opastundukieli karjalazile on ellendettävy. Luadogal kävväh laivat, luajitah pristaniloi, Mariinan vezisistiemu yhtyttäy Volgan da Baltiekan, miehet mennäh kirvesruadajikse, lotsmanoikse, ruatah perevozois. Kirjoil heidy pietäh ven`alazinnu muanruadajinnu, hozi kois hyö paistah karjalakse, a ruadokohtas ven`akse.

Impeirii nägöy, ku luodehel eläy äijy suomelaz-ugrilastu rahvastu. Kanzointutkijat, taideilijat, fol`kloristat ruvetah kiinnostumah Karjalah. Impeirien kanzoin al`bomois karjalazii ozitetah vagavannu da ruadajannu meččyrahvahannu unohtajen, ku äjät ket ruatah zavodoil da kuoltah kazarmois čahotkah.

Vuvven 1897 rahvahanluvun mugah karjalastu on kolmen suan tuhanden mail, vepsälästy läs kahtu kymmendy viitty tuhattu, sentämän verran tuhattu ingerostu. Yhtelläh tsifroi pietäh tottu alle. Äijät ken mennäh kirjoile ven`alaziinu ei varavon täh, a hyövyn täh – muga oli kebjembi puuttuo sluužbah da školah. Impeirii luadiu nenga, ku peitellä omua alguperiä on hyövykse.

Samalaigua suomelaine kul`tuuru nuaburiloin ruhtinaskunnas vuitile opastunnuzii roiteh suvun da hävinnyön tulien aijan merkinny. L`onnrotan kirjutukii, runoloi da matkukirjutuksii Päivynouzupuolen Karjalah nähte piästetäh ilmoih ven`an da suomen kielel. Suomelazile se on tovestus olla sugulazinnu karjalazienke rajas poikki, mi hermostuttah ven`alastu valdua.

XX-vuozisuan allul kyzymykses roiteh poliittine. Helsinkis painetah lehtilöi Päivynouzupuolen Karjalan ”sugumualoin” kartoinke, kus opitah juuroittua l`uteransoin sluužbii. Ven`a levendäy missionieroin školii, nostau kirikkölöi, työndäy virgumiehii puolistamah pravoslavnoidu uskuo da vastustamah ennehristuksellizii uskomuksii. Suurdu-piendy kanzallistu liikehty kačotah kui separatizmu, karjalazet kylät puututah žandarmoin silmäle.

Vuvvel 1906 Uhtuol pietäh kerähmö, kudamal kačotah vienankarjalazien Liiton tuliedu aigua. Suomes roiteh yhtevys, kudai tahtou panna yhteh karjalazii da suomelazii, parandua vienankarjalazien azemua. Liitto avuau suomelazet školat da kirjastot, piästäy ilmoih kirjavan aberin da suomenkielizen lehten. Liiton rahvas ajellaj Anuksen gubernieh, pietäh sluužbii, jagellah kniigoi da abuu köyhile.

Ven`an valdu kaččou tämän pahakse. Vastah luajitah pravoslavnoi veljeskundu, kudamua piälittäy Anuksen gubernuattoru. Veljeskunnan miäränny on sučittua rahvahan impeirien da pravoslavnoin kirikön yhtes. Premjeru Stolipin käsköy loppie Liiton toimindua, aktivistoi ajetah Siberih, sentämän vuvven mendyy Liittuo levitetäh.

Ezmäine muailman voinu juhkuttau pohjozeh liževöit raududorogat, rekvezitsiet, mobilizatsien, kiiniolijat da valdukumovuksen ideit. Vuvvel 1916 nälgy (semmite pohjozes) katkuau rahvahan keskes uskon valdah.

Vuvven 1917 tuhukuu menöy kovah. Petroskoil saldatah pannah kiini ofitsieroi, kylis vallitah zemskoit komitietat. Suomi julguau iččenävyön, rajas tulou ideolougizen frontan liinii da valdivolline raja, kudai uvvessah jaguau karjalazen rahvahan. Anuksen gubernies piettylöis Suuren Kerähmön valličendois voittau paikalline esseeru Andrei Matvejev. Se faktu luadiu tädä muadu harvinazennu tapahuksennu.

Sygyzyl paikalline valdu tulou nevvostoloile, zemstvoile da arvovaldazile ristikanzoile. Vepsäläzis kylis vallitah staršinoi, juatah leivät, ajetah iäres rekviziittoroi. Petroskoil ruadokomitietat otetah omih käzih zavodat, lagevoloil seizotah broneviekat ruskieloin lippuloinke.

Vuoziloil 1918-1920 karjalazis mualois roiteh ”suguvoinien” arienu. Suomelazet opitah ottua Päivynouzupuolen Karjalan Suomen ual sanojen tädä abumissienu. Moskovu nägöy täs buržuiloin kaupan. Todeh täs on saldattua, oružiedu, mobilizatsiedu, palanuttu kyliä. Erähis kylis suomelazii vabaehtozii pietäh hyvyönny, toizis pahuksennu.

Uhtuol da nuaburiloin volostilois roiteh ičehalličus, muga sanotti Uhtuon tazavaldu, sit Pohjoz-Karjalan valdukundu Vienan Karjalan väliaigazenke halličuksenke. Aktivistat hyväksytäh oman flavun, ečitäh abuu Suomelpäi, huaveillah omua avtonoumiedu. Juurineh tai kai menöy vienankarjalazeh Liittoh, elavunnuoh nimel Karjalan Sivistysseura. Suomi kodvazekse aigua kaččou Pohjos-Karjalan valdivuo omannu da andau lainan, ga nevvostoloin voiskat hävitetäh sen. Halličus menöy pagoh.

Vuvven 1920 ligakuun Tarton rauhusobimuksen mugah Pohjoz-Karjala jiäbi kuulumah RSFSR:le, Suomele uskaldetah, ku suomi-ugrilazele rahvahale annetah oma kul`tuurine avtonoumii. Kezäkuul bol`ševiekat luajitah Karjalazen ruadokommuunan, kudamua johtau suomelaine kommunistu Edvard G`ulling. Se on ezmäine nevvostoloin projektu – kanzalline avtonoumii suomenkielizile rahvahile. Laitoksis da školis lujat käytetäh suomen kieldy, karjalua pietäh tagavokielenny, murdehennu.

Elaigu kommuunas on jygei. Kuadunnuzii kylii nostetah ičeväil, evähien luajindua talteh kačotah pahakse, rahvas nostetah vastah, niidy alevutetah voiskien vuoh. Ruskei armii azettuu täh lujasti, ilmoittau amnistien, ga yhtelläh erähät vastah nossuot miesjoukot jatketah vastustua 1920-vuozien loppussah.

Vuvvel 1923 Karjalastu ruadokommuunua muutetah Karjalan ASSR:kse. Paikalline rahvas on väzynyh voinih da reformoih, lozungat ei muaniteta. Suomespäi pagoh mennyöt kommunistat ollah uvvennu eliitannu. Suomen kieli on piälimäine školis, lehtet ollah kaksikielizet, Petroskoil jullatah lehtilöi, tazavaldah ajetah inženierat da suomen roduu olijat opastajat. Samanaigazesti kazvau luageriloin infrastruktuuru Solovetskoin da Vienan Meren suaristol. Nostetah Belomorkanualua kymmenien tuhanzien kiiniolijoin väil.

Vuozien 1930 aijakse poliittine kursu muuttuu. Valdu rubieu nägemäh ”suomelazes projektas” varavon. Opitah luadie yhtenäzen kirjukielen, muututah latinalazes kirjaimikos kirillizeh, muutetah školii da lehtilöi karjalankielizikse, piästäh suomelazis opastajis. Täs rodieu uuzi kielikriizissu rahvahale.

Algavuu NKVD:n ”suomen operatsii”. Endizet ”ruskiet suomelazet” puututah kiini, ammutah Edvardan G`ullingan. Karjalazes muas rodieu luageriloin da ammundoin mua. Belomorkanualua sanotah vuozisuan sroikakse, hindu sille on kymmenet tuhandet kuolluot. Meččih roitah Sandarmoh, Krasnii Bor, Solovetskoin luagerit. Kollektivizatsii da kulakoin häviendy pienendetäh paikallizii muanruadajii viideh kerdah, osobi niidy, ket voijah vastustua.

Vuvven 1939 aijakse tazavaldu kehittyy. Petroskoi kazvau, nostetah Ruadodvorčan, ruatah teatrat. Yhtelläh tazavaldah tulou uuzi voinu. Nevvostovaldu käsköy Suomele eistiä rajan Leningruadaspäi. Suomi ei andavu da alguau voinukampainien, kudaman nimekse pannah Talvikampainii. Ruskei armii nellänkymmenen gruadusil pakkassiäl matkuau suolois da mečis läbi, paletah kylät, eläjii evakoitah libo hyö lähtietäh yhtes suomen armienke. Vuvven 1940 Moskovan rauhusobimus andau Nevvostovallale Karjalan Kannaksen da Luadogan lähäizet muat. Suat tuhandet suomelastu da karjalastu muututah syvembä Suomie, rajan tyves olijat muat tyhjendytäh. Tänne tuvvah muuttunuttu rahvastu Nevvostovallan syväinkohtispäi. Suomen mustole se on trageidii.

Voinan aigah nevvostoloin vallat opitah luadie uuzi kirjukieli livvinkarjalan pohjal da alletah opastua sil. Suomenkielizet školat salvatah, kniigoi kiškotah, lehtet kiätäh ven`akse. Tverinkarjalazien avtonoumii hävitetäh, mi rutostau heijän sulavundua.

Keviäl 1940 azutah Karjal-Suomelaine Nevvostotazavaldu kui liittotazavaldu da Pohjozen sotsializman ezikuva. Sen piälikökse roiteh Otto Kuusinen. Konstitutsien mugah valdovollizinnu kielinny on ven`an da suomen kieli, tunnusmerkilöis on kandeleh. Ga samalaigua pietäh suuret repressiet, deportatsiet da haldivoloin muutokset. Toiveh pidiä käzis Karjalua Suomen nevvostovaldamizekse terväh hajuou.

22 kezäkuudu 1941 Germuanii menöy Nevvostoloin piäl, Suomi on liittolaine sille. Frontu eistyy Karjalahpäi, suomelazet voiskat kolmekse vuottu pietäh oman ual Petroskoidu. Halličus jaguau rahvahan sugakanzoikse da vierahikse. Suomelazii, karjalazii da vepsäläzii pietäh muite muis, ven`alazii da muuttolazii työtäh luageriloih.

Sygyzyl 1944, konzu Suomi lähtöy voinaspäi iäre, rajat kiänytäh vuvven 1940 endizikse pienien kohenduksienke. Niidy lujendetah Parižan rauhusobimukses. Päivynouzupuolen Karjal tulou järilleh nevvostoloin sistiemah, kundohpanendu algavuu. Karjal-Suomelazele nevvostotazavallale jiäbi liittotazavallan stuatussu, ga yhtelläh projektan poliittine jyvä suluau. Muuttolazet da endizet voinumiehet ajetah pohjozih linnoih – se vai lujendau assimil`atsiedu. Ven`an kieli jo dostalin voittau linnois, karjalaine kieli jiäy kodikielenny.

Vuvvel 1956 Karjal-Suomelastu nevvostotazavaldua alendetah RSFSR:an avtonoumiekse, sanojen ”muuttunuzien vigoin” periä. Alletah suuredua kylät, rahvastu muutetah lähembi ruadolaitoksii, vahnat kylät hävitäh. Vuozien 1970 aijakse enämät rahvas ollah jo tulolazet, karjalastu jiäbi vähembi nellätty vuittii, vepsäläzii sidägi vähembi, ingeroizii pošti ei jiä. Suomes jatkau olla Pohjoz- da Suvi-Karjalat.

Perestroiku muuttau mennyöh aigah kaččomistu. Petroskoil roitah kul`tuuruyhtevykset da paikallizet joukkoviestimet. Šeikuijah paikannimistyö da oigevuttu karjalan kieleh. Tiedoinstituutat yhtytäh kielikehitändypluanoih, luajitah kielistandartoi, opastus- da sanakniigoi. Työnytetäh kul`tuuristu vaihtuo Suomenke, yhtehizii tiedomatkoi da festivualiloi. Ven`an puolel pietäh nad`ovkua Suomeh, suamah kannatustu puukirikkölöin da kylien kul`tuurukeskuksien kohendamizeh. Karjalan kieli endizen mugah häviey jogapäiväzes paginas, ga yhtelläh pietteleh ylipistos, školas da joukkoviestimis.

Karjalazet ruvetah avvonazesti pagizemah kulakoin aigoi, Belomorkanualua, deportatsieloi, Suomes eläjii sugulazii. Repressiiruittuloin nimet avatah, ammundukohtih azetetah ristat. Vuvvel 1997 avatah mustomerki Sandarmohah.

Vuvvennu 1990 hyväksytäh Deklaratsii Karjalan ASSR:n valdivollizeh iččenäžyöh nähte, vuvvel 1991 sit rodieu Karjalan Tazavaldu Ven`an Federatsien puittehis. Roiteh formualine täyzivaldažus pidämäh kielellisty da kul`tuuristu poliitiekkua, azutah Vepsän kanzalline volosti virrallizen kielistuatusanke.

1990-vuvvet roitah Karjalale eččimizen aijat. Valdivonmerkinny tuas roitah kala da pedäi, Petroskoil avatah riippumattomat lehtet da kul`tuuruyhtevykset, ga sentäh talovuon huonon tilan täh ajetah nuorižuo suurembih linnoih da ulgomuale.

Vuvvel 2002 pietyn rahvahanluvun mugah, karjalazii Ven`al on läs 93 000 hengie, vepsäläzii 8 000 mail, ingeroizii vähembi kolmie tuhattu. Muamankieldy maltajien lugu heittyy alah, osobi tverinkarjalazien keskes. Vuvvel 2007 hyväksytäh yhtehine karjalaine kirjaimikko.

Suomes paistah evakkoloin ozua, oigeuttu suaha järilleh kul`tuurizet merkit da paikannimet. Ven`an sen ližäkse paistah luageriloin da terrouroin histouriedu, ruskieloin suomelazien ozua. Äijät kudamat paginat pietäh muzeilois, školis, paikallizes medias. Roiteh rahvahan verkostus, kelle karjalaine omaničetundo ei ole muzeilaudaine, vai on perehen jälgiperä.

Valdivolline poliitiekku on sentäh vasturiidaine. Virrallizet programmat annetah varua kielen kehitykseh, painetah opastundukniigoi da pietäh konferensieloi, ga samal školis pienendetäh muamankielien opastundučuassuloi, karjalan kielel ielleh ei ole virrallistu stuatussua. Jälles 2022 vuottu enimät yhtehizet ruavot suomen laitoksienke lopetetah, nämmien pagizendoi painetah ylähänpäi. Samal kanzalaine yhteskundu oppiu säilyttiä kieldy da kul`tuurua eččimäl mahtoloi imai valdivollistu kannattamistu.